Espoossa työskentelevä Suvi Kaikkonen puolestapuhuu nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen tärkeydestä. Hän, erityisnuorisotyöntekijänä, on ja vaikuttaa siellä missä nuoretkin. Lisäksi hän kertoi Nyt on henki päällä - kiertueen päätapahtumassa työkokemuksistaan ja oivalluksistaan. Seurakunta on tahtonut osallistua runsaasti ja erilaisin tavoin nuorten syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan, joten Kaikkosen näkemyksiä arvostetaan ja niitä halutaan vaalia, yhdessä nuorten kuulemisen ohella.
Nuorilla tuntuu olevan epätietoisuus sen suhtaan, mikä taho auttaa missäkin tilanteessa ja miten. Lisäksi nuoret kokevat, että heitä ei aidosti kohdata, heistä ei välitetä ja heille ei anneta tarpeeksi aikaa. Kuulluksi tulemisen tärkeys ja sen puute nousee voimakkaasti esiin nuorten näkemyksistä, ajatuksista ja kokemuksista.
Nuorella voi olla kanssakulkijana ja tukikenttänä käytännössä kuka vain.
Erityisnuorisotyöntekijä soveltuu tehtävään erinomaisesti ja siinä ihmissuhteessa nuoren itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten - nuori saa niin paljon tai vähän olla tekemisissä kuin haluaa ja tarvitsee sekä lisäksi nuori voi määritellä sen, kuinka paljon ja minkälaista tukea, neuvoa, edunvalvontaa, ymmärrystä, puolustamista ja kannustusta saa ja on valmis ottamaan vastaan. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijä voi vastata nuoren kysymyksiin ja ihmettelyn aiheisiin sekä toimia ns.kääntäjänä ja selostajana vaikeissakin asioissa (Kelan lappulippuset, Työvoimatoimiston rekrytilaisuudet, Eduskuntavaalien termit tms.)
Yhteiskunnallinen muutos ja rakennevaihtuvuudet ovat aiheuttaneet sen, että elämässä vaikuttaa tällä hetkellä kovuuden, nopeuden, itseriippuvaisuuden ja tehokkuuden asenne. Tällainen ajatusmalli saa nuoret kokemaan, että musta ei ole tähän tai mä en halua jatkaa ja olla osallisena tällaisessa pelissä, jättäydyn pois ja ulkopuolelle tai luovutan. Samanaikaisesti ei ole kuitenkaan helppoa olla avuton ja osoittaa tuen tarve tai halukkuus vastaanottaa apua. Onneksi seurakunnan ryhmäyttämistyö tukee tässä ja edistää sitä, että yksin ei ole pakko pyristellä eteenpäin.
Yhdessä tekemisellä on suuri voima ja se jos mikä on paras ase syrjäytymistä vastaan. Yhdessä koetaan iloaa, onnistumisen kokemuksia ja me-henkeä, jolloin haastavien ja vaikeidenkin asioiden kanssa on helpompi elää, kun on tukena ja turvana yhteisön tuki, kannustus, kunnioitus ja ymmärrys. Vastuun kantaminen, osallistuminen ja hyvän edistäminen ovat asioita, jotka kannattelevat elämässä ja vievät positiivisesti eteenpäin - kunhan seurakunnassa ja muissakin yhteisöissä kaikki ovat varmasti lämpimästi tervetulleita ja avoimesti mukaanotettavia.
http://www.esse.fi/933-suvi-kaikkonen-on-arjen-takiainen
Olen viime vuoden lopulla itse muuttanut Espoosta Vantaalle ja muutamia asioita on ollut ikävä. Espoon seurakuntien Esse-lehteä sekä Länsiväylää ja Varttia (ilmaisjakelulehtiä). Onneksi opintojen myötä sain oivan ajatuksen tutustua taas uudestaan, mitä mielenkiintoista tarjottavaa espoolaisilla lehdillä on tarjottavanaan. Ja kappas, heti löytyi tehtävään sopiva ja mielenkiintoinen kirjoitus. :)
Kuten artikkelissa tuotiin esille, nuorten vahvistamiseen ja sosiaalisuuden edistämiseen kannattaa panostaa! Hienoa, että seurakunta kantaa kortensa kokeen ja aidosti ja oikeasti yrittää tukea nuoria sekä tehdä ennaltaehkäisevää syrjäytymistyötä ja tarjota mielekästä toimintaa, jossa nuori saa vaikuttaa. Jes!
Mielestäni rippikouluikä on juuri oikeassa kohdassa nuoren ihmisen elämässä. Se on herkkä ikä ja yhteinen kokemus antaa nuorelle varmuutta ja vertaistukea. Rippikoulun kautta nuori tutustuu helposti seurakunnan työntekijöihin ja toimintaan. On todella tärkeä ja hieno asia, että seurakunta on ottanut syrjäytymisen ehkäisemisen yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi.
VastaaPoistaVantaalla on seurakunnan lehtenä Lauri. Siinä on myös monipuolisesti ajankohtaisia ja puhuttelivia artikkeleita ihan kaiken ikäisistä ja kaiken ikäisille. Helsingissä on vastaavana lehtenä Kirkko ja kaupunki- lehti.
Olen Hannele kanssasi samaa mieltä! Rippikoulu on tärkeä etappi nuoren elämässä ja siinä on mahdollista syventyä itseensä, ympäröivään todellisuuteen, uskonasioihin sekä muihin ihmisiin. Ja olen niin ikään samoilla linjoilla sen kanssa, että seurakunta tekee aktiivisesti työtä olosuhteiden parantamiseksi niin nuorten kuin muidenkin elämässä.
VastaaPoistaJa joo, Lauria lueskelen joka viikko - tälläkin viikolla sieltä löytyi mielenkiintoinen artikkeli diakonia-työntekijästä. En viitsinyt siitä tänne Blogiin mitään kirjoittaa, koska aihealueet oli jokseenkin samat kuin Esse-lehdessä.
En tiennyt, että Helsingissä vastaava lehti on Kirkko ja kaupunki, hyvä tietää! Kiva, että seurakunnan jäsen voi olla osallisena uskonnollisuuteen vain vaikkapa lehteä lukemalla :)