Imatralainen-lehdessä oli artikkeli 15.4.2013, jossa kerrottiin kansainvälisen tutkijaryhmän kehitelleen robotin seuraamaan vanhusten hyvivointia.Vanhukselle puettavan älyvaatteen avulla robotti saa tietoa muun muassa käyttäjän pulssista, hengityksestä, lämpötilasta, asennosta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Myös käyttäjän syöminen ja juominen rekisteröityvät. Robotti onkin tarjonnut hyvinvointia tukevia muistutuksia, ehdotuksia ja kehotuksia vanhuksille. Lisäksi robotti on muistuttanut vanhusta liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeellisuudesta ennaltaehkäisevässä mielessä sosiaalisen eristäytymisen suhteen.
Hätätilanteessa esimerkiksi vanhuksen kaatuessa robotti ottaa yhteyttä hoitajaan automaattisesti.
Mieleeni tuleekin tästä robottiuutisesta, että onko todella mahdollista sivuuttaa aito ja oikea kohtaaminen vanhuksen ja hoitajan välillä? Onko robotti eettisesti oikein? Missä on ihmisyys ja sen kunnioittaminen? Onko vanhuksella turvallinen olo, jos hänen hyvinvointiansa tarkkailee vain kone?
http://www.imatralainen.fi/artikkeli/232429-lut-mukana-kehittelemassa-robottiseuralaista-ikaantyneille
Aika hurjalta kuulostaa tuo robotti. Mitäs jos se menee epäkuntoon ja toistelee samoja kehotuksia jatkuvasti, eikä dementoitunut vanhus välttämättä muista juuri tehneensä kyseisen asian. Tuskin robotti pystyy kokonaan syrjäyttämään inhimillistä vuorovaikutusta, mutta taas kerran hoidon lisänä se on varmasti tulevaisuudessa oiva lisä. Vanhusten aktiivisuutta tarkkaileva ja esimerkiksi kaatumisista ilmoittavana robotti toimii varmasti hyvin.
VastaaPoistaRobottien kehitys vie varmasti hurjasti rahaa, joten eikö sitäkin summaa voisi sijoittaa oikeaan inhimilliseen kohtaamiseen?
Hyvä lisäkysymys Päivi Hannelen tekstiin. :) Olen kanssa miettinyt sitä, että millainen merkitys aidolla vuorovaikutuksella, lämpimällä kohtaamisella, vastavuoroisella asioinnilla ja kannustavalla inhimillisellä sosiaalisella kanssakäymisellä on. Pohdinnoissani olen havahtunut siihen, että se että tulee nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi ja ymmärretyksi ihan oikeiden ihmisten parissa on ollut mulle hurjan tärkeää - erityisesti silloin, kun on ollut huolia, haasteita tai vaikeuksia erilaisissa elämäntilanteissa. Vanhus tarvitsee onnellisuutta siinä missä muutkin, tuovatko robotit oikeasti sen? Ja millä tavalla robotti voi ennaltaehkäistä vanhuksen mahdollisia masentuneisuuden, yksinäisyyden tai epätoivon tunteita?
VastaaPoistaRobotti kuulostaa minustakin aika erikoiselta, erityisesti vanhustenhuollossa. Vanhukset ovat muutenkin vähiten tekniikan kehityksessä mukana ikänsä puolesta, eikä heiltä voi mielestäni vanhoilla päivillään vaatiakaan ymmärtämään nykytekniikkaa kaikkine kummallisuuksineen. Mielestäni on kohtuutonta, että vanhuksen huoneeseen tuotaisiin jokin tämmöinen robotti. Robottihan voi tuntua todella pelottavalta vanhuksesta!
VastaaPoista-Elisa-
Hyviä näkemyksiä Elisa! Tekniikka kummastuttaa iäkkäitä ja erilaiset vempaimet ovat haasteellisia vanhuksille. Monet heistä elävät vielä markka-aikaa ja muistelevat sotia, joten eiköhän suoda heille oikeus muistoihin vaatimatta nykyaikaan sopeutumista. Turha altistaa iäkkäitä pelkoon ja oppimiseen, jos heillä on mahdollisuus nauttia aidoista kohtaamisista ja verestää tunnekuohuja nostattavia muistoja arvostaen ja vaalien historiaa ja normaaleja olosuhteita vailla erityisteknologiaa!
VastaaPoista