Oli mukaansatempaava tehtävä, jota olisin mielelläni jatkanut pidempäänkin vaikkapa jollakin jatko-osalla. Tuntui mielenkiintoiselta seurata tiimin löytämiä ajankohtaisia aiheita sosiaalialalta ja kommenttien pohdintaosuudet olivat hedelmällisiä/ monipuolisia. Täytyy tunnustaa, että tullessani kotiin töistä, oli aina kiire päästä lukemaan blogiamme. Tehtävän kautta opin uuden tavan työskennellä, josta olen tosi iloinen.Tehtävää tehdessä oli mielessäni vastuu kirjoitettua ja julkaistavaa tekstiä kohtaan; olihan kyseessä itseilmaisun muoto.
Sisältöalueeltaan tehtävämme muodostui koko ihmisen elinkaarta kattavaksi kokonaisuudeksi aina raskausajasta ikä-ihmisten elämään. Kaikki aiheemme pysäyttivät miettimään tilanteita laajemmin eri näkökulmista. Vanhemmuudesta tuli esille odotusaika ja hukassa oleva vanhemmuus, jonka takia ei kyetä huomaamaan omien lasten hyvinvointia. Etenkin nuorten asunnottomuus ja syrjäytyminen oli koskettavaa luettavaa. Samoin vanhuksien hyvinvointiin liittyvät kirjoitukset. Vähemmälle jäi keski-ikäisiin liittyvät aiheet varmaankin aivan sattumalta. Kaikki aiheet herättivät paljon ajatuksia ja tarkastelun kohtia. Mielessä oli kuinka voisimme avun lisäksi luoda toivoa ja luottamusta tulevaisuuteen niille ihmisille, jotka kokevat elämässään suuria vaikeuksia.
Tehtävässämme tuli hyvin esille sekä psyykkiseen että fyysiseen hyvinvointiin / turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Diakissa olemme kuulleet, että kolmannen sektorin osuus palvelumuotona tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Kaikki tekstimme, jotka koskivat virkistäytymistä, toisesta huolehtimista ja välittämistä olivatkin toteutuneet juuri seurakunnan toiminnan tai järjestöjen kautta.
Tietoa sai monipuolisesti lehdistä, radiosta ja tv.stä. Välillä oli tunne, että muistiinpanovälineet olisi hyvä olla aina käden ulottuvilla. Tehtävän kautta opin kuuntelemaan ja lukemaan aiheista eri tavalla kuin ennen. Olen huomannut olevani myös aktiivisempi keskustelija koskien yhteiskunnan asioita ja tilanteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti