Mielenterveys-teeman ja muiden sosiaali-ilmiöiden yhteenvetoa

Minulle oli mielekästä seurata mediaa, kerta en yleisesti ottaen sitä juurikaan tee. Olen aiemmin pitänyt television pääosin suljettuna, kuunnellut harvoin radiota enkä juurikaan ole tarkastellut netistä uutisotsikoita. Oli hassua ja hienoa huomata, kuinka monipuolisesti sosiaalialaa tuodaan esiin sekä kuinka monet artikkelit, radioinfot, tv-uutiset ja muut foorumit viestivät tavalla tai toisella mielenterveyden tärkeydestä ja vaalimisesta.

Meidän blogista jäi muutamia viestejä erityisen hyvin mieleeni.

Hannelen lisäämä teksti nuorten alkoholinkäytöstä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä vanhemmuuden hukassa olemisesta ovat valitettavaa nykyaikaa ja uutisointia seuraamalla saa realistisen käsityksen olosuhteista ja ideoita siihen, mitä pitäisi muuttua ja mahdollisesti vinkkejä siihen, miten puuttua asioihin. Olen Hannelen kanssa ehdottoman samaa mieltä, että lapset ja nuoret ansaitsevat rakkauden, tuen ja hyväksynnän lisäksi turvallisia rajoja sekä oikeuden kasvaa ja kehittyä vailla alkoholin varhaisia ongelmia.

Päivin teksti raskaudenaikaisesta tupakoinnoista järkytti. En ollut ajatellutkaan, että niinkin moni kuin 15 % odottavista äideistä tupakoi. Ja yhtenä perusteena voi olla helpompi synnytys, huhheijakkaa. Hienoa, että asia on tuotu esiin, vaikka karua luettavaa artikkeli oli. Olen Päivin lailla huolestunut siitä, kuinka joku voi olla niin julma ja tutkimustuloksista ja faktatiedoista huolimatta vaarantaa sekä oman että sikiön, tulevan kehittyvän lapsensa elämän sekä terveydentilan.

Hannan viesteistä koskettavin ja pohdituttavin oli Jukka Lammen tytärtä koskenut artikkeli. On kertakaikkisen kurjaa, että nuorten mielenterveyspalveluita karsitaan eikä ennaltaehkäisevään työhön panosteta niin paljon kuin syytä olisi. Hienoa, että Jukka Lampi tuo rohkeasti esiin kokemuksiaan menetyksestä sekä aktiivisesti puolustaa nuorten hyvinvoinnin lisäämistä. Toivon samaa kuin Hanna, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori saa tarpeisiinsa vastaavaa apua, ajoissa!

Johannan kirjoituksista mieleeni jäi parhaiten kodittomien ihmisten tarinat ja asunnottomuuden kokeminen. On harmillista, kuinka vaikeaa on ollut saada apua ja kuinka todellista on tuen puute. Ilahduttavaa tarinoissa oli kiitollisuuden määrä, se että heitä on autettu jollain tavalla edes joskus. Pohdin samaa kuin Johanna, kuinka heikosti pitää mennä, että ei ole turvaa eikä suojaa sekä miten ihmeessä asioita voisi ennaltaehkäistä ja ratkaista asunnottomuuden ongelmia.

Annan ainoa teksti oli mielenkiintoinen, vaikkakin raaka kuvaus ensihoitajan kokemasta ja kohtaamasta väkivallasta työssään. Turvallisuus on asia, joka vaikuttaa työn mielekkyyteen mutta tuo myös mielirauhaa työntekijälle. Mikäli se on uhattuna, riski väkivaltaan on olemassa. Pohdin Annan artikkelin jälkeen, että millaisia ominaisuuksia ensihoitajilta vaaditaan - kuinka lujat hermot, kärsivällinen sielu ja sopeutuvainen mieli pitää olla, jotta sietää työn tuomat epävarmuudet ja paineet? Hmm.. Väkivalta on ikävä ja valitettavan todellinen ilmiö.

Omista teksteistäni vaikutuksen teki eniten Nuoret Lesket ry:n esittelyä ja sen jäsentarinaa esille tuonut artikkeli. Oli upeaa aistia lesken kokemuksia lehteä lukiessa ja oli hienoa havaita kuinka monipuolisesti ja monimuotoisesti järjestö voi olla läsnä toisen arjessa. Jäsenen sanoista jäivät vahvasti mieleen vertaistuen määrä, ymmärryksen ja henkisen yhteyden tarjoaminen, lohdun ja uskon saaminen, voimavarojen ja vinkkien jakaminen, asioista suoraan puhuminen, vapaaehtoisuuteen perustuva keskusteluareena ja yhteisöllinen toiminta.

Johannan teksti kehitysvammaisen osallistumismahdollisuuksista, Päivin kirjoitus nettiterapiasta, Hannan viesti lapsen häiriökäyttäytymisestä, Hannelen analysoiva ote Markku Ojasen onnellisuusajattelusta ja elämänasenteesta sekä minun artikkelireferaatti nuorisotyöntekijän kokemuksista olivat niin ikään artikkeleita, joita mielelläni kommentoin ja luin/kirjoitin. Ja hassua, että kaikissa niissä yhteisenä teemana oli halu tuoda esille muutostarve, kehittämisenpaikka. Kirjoituksissa korostuivat ihmisten toiveet tulla ymmärretyksi, hyväksytyksi, kuulluksi, nähdyksi, kunnioitetuksi, arvostetuksi, tuetuksi ja autetuksi. Lisäksi monet viestit välittivät ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä sekä mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan merkityksellisyyttä.

Kaiken kaikkiaan blogiimme tuli monia mielenkiintoisia uutisia ja useat niistä jättivät jälkensä ja asettivat minut ajattelemaan elämän todellisuutta ja sosiaalialan kehittämistä, tutkimista ja ilmiöihin vaikuttamista. Oli mielekästä käydä läpi tiimin kanssa keskustelua aiheiden ja uutisten tiimoilta, koska toisen ajatus vei eteenpäin omia pohdintoja ja muiden kysymykset asettivat minut oivaltamaan ja miettimään asioita eri näkökulmista. Hyödyllinen ja avartava oppimistehtävä!